Perimmäinen syy siihen miksi olen lähtenyt tavoittelemaan kansanedustajan tehtävää, on kotiseuturakkaus.
Oma kotiseutu on miulle rakas ja haluan, että tää meidän kaakkoinen Suomi on vahva vielä jatkossakin. Erityisesti haluan, että oma maakuntani Etelä-Karjala kasvaa ja kehittyy, jotta se voi olla rakas meidän jälkipolvillemmekin.
Vahva ja elinvoimainen Itä-Suomi on nostettu Keskustan toimesta nyt esille ja samaa viestiä ovat alkaneet viedä eteenpäin muutkin. Tässä nykyisessä epävarmassa maailmantilanteessa on erityisen tärkeää, että Itä-Suomi on vahva, se on jo ihan turvallisuus kysymyskin.
Kaakkoisessa Suomessa täytyy pystyä elämään, opiskelemaan, tekemään töitä, yrittämään, viljelemään maata ja tuottamaan ruokaa.
Myökii ollaan täällä ja vahvasti!
Asuminen
Jokaisella ihmisellä pitää olla koti.
Koti pitää pystyä perustamaan sinne, minne haluaa.
On tärkeää, että koko Suomi pidetään asuttuna ja että jokaiselle löytyy itselleen sopiva asumismuoto.
Asuminen ei myöskään saa olla liian kallista ja asumisen hinta ei saa liikaa määrittää sitä missä ihminen pystyy asumaan.
Joku haluaa asua kerrostalossa kaupungin keskustassa ja joku toinen omakotitalossa maaseudulla. Joku haluaa asua vuokralla ja joku omistaa. Kumpikin koti on asujalleen yhtä tärkeä.
Aluepolitiikalla täytyy mahdollista asuminen eri puolilla Suomea ja jokainen perhe tekee omat valinnat tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan.
Aluepolitiikalla on pitkään ollut heikko maine ja Keskustan ajamaa politiikkaa on vähätelty. Korona herätteli ihmiset ajattelemaan, että väljyys ja asuminen muualla kuin isoissa keskuksissa voisi ollakin varteen otettava vaihtoehto.
Suomalainen ruoka
Huoltovarmuuden kannalta on erittäin tärkeää, että Suomessa pystytään tuottamaan ruokaa.
Suomalainen ruoka on hyvää ja ravitsevaa, se on vuosien saatossa ruokkinut meitä suomalaisia. Poliitikkojen tehtävä on pitää huolta, että Suomessa pystytään jatkossakin tuottamaan ruokaa.
On kauhistuttavaa huomata, että asenteet maanviljelijöitä kohtaa ovat joissain ajatuksissa jopa vihamielisiä. Jotkut haluavat mieluummin puhua siitä, miten maanviljely tuhoaa luontoa ja aiheuttaa päästöjä, kuin siitä mitä hyvää ruoantuottaja tekee. Jokaisen meistä pitää syödä ja jonkun on tuotettava se ruoka, mitä syömme.
Ruoantuottaminen täytyy myös olla kannattavaa, jotta sitä pystytään tekemään.
Poliittisilla päätöksillä täytyy ohjata toimintaympäristöä niin, että meillä on mahdollisuuksia valita kaupassa suomalaista ruokaa ja hankintaketjut pellolta pöytään ovat oikeudenmukaisia.
Paljon puhutaan myös siitä, että kaupan osuutta hinnanmuodostuksessa on kutistettava. Itse en näe tätä niin yksioikoisesti. On tietenkin totta, että maanviljelijän, joka tekee työtä, on saatava riittävän suuri korvaus. Tuotantoketjussa on kuitenkin monta muutakin lenkkiä ja tätä pitäisi tarkastella kokonaisuutena.
Suomi markkina-alueena on niin pieni, että toivoisin kaupan pysyvän suomalaisissa käsissä. Suomalainen kauppaketju ostaa ja myy todennäköisemmin Suomessa tuotettua ruokaa, kuin joku ulkomainen monikansallinen ketju.
Jos päästämme monikansalliset suuret ulkomaiset yhtiöt Suomeen, ottanevat ne markkinan haltuun hyvinkin nopeasti ja ajattelen sen tilanteen olevan erittäin huono suomalaiselle ruoantuottajalle. Tästä syystä hakisin aktiivisesti ratkaisuja nykyisen tilanteen parantamiseen yhdessä kaupan, elintarvikeyhtiöiden ja ruoantuottajien välillä.
Meitä suomalaisia pitää myös entistä vahvemmin ohjata ostamaan suomalaista ruokaa. Edullista ruokaa ostavia ei myöskään pitäisi syyllistää. Kaikilla ei yksinkertaisesti ole varaa valita. On ostettava sitä mihin rahat riittävät, sillä meidän kaikkien on syötävä.
Kannustankin niitä, kenellä on varaa valita, valitsemaan aina suomalaisen Suomessa tuotetun vaihtoehdon ja mieluiten vielä niin, että se on tuotettu lähellä. Tällä tavoin toimien voimme ihan jokainen vaikuttaa siihen, että pystymme syömään terveellistä kotimaista ruokaa jatkossakin.
Suomalainen ruoantuottaja on aina ollut vastuullinen ja tulee olemaan vastuullinen jatkossakin. Ruoantuottaja on tärkeä osa suomalaista yhteiskuntaa nyt ja tulevaisuudessa.
Metsät
Metsät on teema, joka ansaitsee oman nostonsa.
Suomalainen metsä kuuluu suomalaisille ja täällä meillä jokaisella metsänomistajalla on osaaminen ja kyky huolehtia metsästä.
Metsäosaaminen on Suomessa vahvaa. Hyvinvoiva metsä kasvaa parhaiten, sitoo hiiltä ja luo Suomeen hyvinvointia. Tähän on jokainen metsänomistaja sitoutunut. Suomessa metsänomistamisen täytyy olla kannattavaa, mutta kannattavuuden lisäksi panostamme myös metsien hyvinvointiin.
Maanomistajalla täytyy olla oikeus omaisuuteensa. Tätä viestiä meidän on vietävä vahvasti eteenpäin myös kansainvälisissä neuvotteluissa.
Metsänomistamista ja hoitoa täytyy jatkossakin pystyä ohjaamaan kansallisella lainsäädännöllä, jolla sekä rajoitetaan omistajan oikeutta käsitellä metsiään että asetetaan toiminnallisia velvoitteita. Näillä toimenpiteillä turvataan metsien hyvä hoito ja sitä kautta myös kasvu.
Itse en ole metsänomistaja, mutta isäni on ja hänen valtavasta metsäosaamisestaan olen yrittänyt ammentaa oppeja myös itselleni. Äitini teki työuransa suuren sahalaitoksen toimistossa, joten voisi sanoa, että metsät ovat minut kasvattaneet. Ja olen minäkin metsänomistajan peruskurssin käynyt ihan tulevaisuutta silmällä pitäen.
Yrittäminen
Yrittäjät ja yritykset luovat kasvua ja työpaikkoja Suomeen.
Yrittämisen täytyy olla kannattavaa ja päätöksenteko ei saa olla poukkoilevaa, jotta yritykset uskaltavat investoida ja luoda uutta. Yrittäjien verotus ei saa tulevalla vaalikaudella kiristyä.
Suomessa on paljon elinvoimaisia työllistäviä yrityksiä, joiden yrittäjät alkavat ikääntyä ja yrityksille ei meinaa löytyä jatkajaa. Päätöksenteossa täytyy ottaa huomioon, että yritysten sukupolvenvaihdokset ovat mahdollisia ja järkevä toteuttaa. Yhdenkään yrityksen ei pitäisi joutua lopettamaan, koska jatkajaa ei löydy. Silloin menetetään sekä yrityksen valmiiksi rakennettu potentiaali, että sen luomat työpaikat.
Suomen täytyy olla yhteiskunta, jossa luomme mahdollisuuksia uskoa yrityksen elinvoimaisuuteen.
Yrityksistä puhuttaessa täytyy huomioida pienet sekä suuret yritykset. Ihan kaikki yritykset ovat merkityksellisiä. Isokin yritys on lähtenyt liikkeelle pienestä, vaikka se olisikin lähtenyt lentoon ja kasvanut nopeasti ja rohkeasti. On myös syytä huomioida, että meillä on Suomessa erilaisia yritysmuotoja.
Yrittämisen täytyy myös olla mahdollista koko Suomessa.
Yhteiskunnan on otettava päätöksenteossa huomioon alueellinen tasapuolisuus. Valtion tehtävä ei tietenkään enää tänä päivänä ole perustaa yrityksiä, mutta valtion on luotava yrittäjyyden edellytykset koko maahan. Tästä voisi mainita esimerkkinä Saimaan kanavan parannukseen varatut rahat. Rahojen turvin olisi työllistetty Kaakkois-Suomessa paljon ihmisiä ja se olisi tuonut hyvinvointia alueellemme. Nyt kun meistä riippumattomista syistä tämä hanke kariutui, täytyy mahdollistaa muita hankkeita, joilla voidaan paikata tilannetta.
Hyvinvointi, turvallisuus ja mielenterveys
Jokainen ihminen on itse vastuussa omista ratkaisuistaan ja hyvinvoinnistaan.
Mutta silloin kun omat voimat eivät riitä, tulee yhteiskunnan toimia sellaisena tukiverkostona, joka mahdollistaa vaikeuksista selviytymisen.
Yhteiskunnan tuottaman tuen täytyy kuitenkin olla rakennettu niin, että se kannustaa ponnistamaan pois tuen piiristä. Esimerkiksi työntekemisen pitää aina olla kannattavampaa kuin tekemättä jättäminen.
Koen, että maailma on muuttunut monessa suhteessa turvattomampaan suuntaan ja epävarmuus ihmisten elämässä on lisääntynyt. Se on johtanut myös mielenterveysongelmien lisääntymiseen.
Mielestä ja kehosta huolehtiminen on ihan yhtä tärkeitä asioita. Yksinäisyyden lisääntyminen ei helpota tilannetta yhtään. Mielenterveyspalvelut täytyy olla helposti saavutettavissa.
Omaishoito
Omaishoitajat tekevät arvokasta, pyyteetöntä työtä.
Omaishoitajien työlle pitää antaa sille kuuluva arvostus ja sen täytyy näkyä konkreettisina tekoina.
Omaishoidon palkkiot täytyy saattaa paremmalle tasolle ja omaishoitajien jaksamisesta tulee huolehtia.
Omaishoitajat tuovat huomattavia säästöjä yhteiskunnalle ja mahdollistavat sen, että hoidettavalla on mahdollisuus asua tutussa ja turvallisessa ympäristössä omassa kodissaan mahdollisimman pitkään.
Omaishoitaja tekee työtä rakkaudesta.